Kaksi karkuteillä

20190302_115904

Superlaamojen oma retki kaksin karkuteillä järjestettiin 1.-3.3., ja nyt kuvat ovat nähtävissä Flicrissä. Tässä vielä vähän fiilistelyä retkestä.

Retki perustui Disneyn Kaksin karkuteillä -elokuvaan, joka luonnollisesti katsottiin retkellä heti perjantai-iltana. Mukana oli myös kirja, jota lueskeltiin ja selailtiin.

Maija: Elokuvan katsomien oli hauskaa, koska iskä oli autossa arvannut että katsotaan elokuvaa. Ronja arveli ettei katsottaisi mutta iskä oli oikeassa. Sauna oli hauska. Ronjan ja Taikan kanssa oli hauskaa tehdä jumalanpalveluksia. Myös majakkaleikki oli kiva.

Lauantaina käytiin vähän suunnistamassa ja etsittiin kadonnutta taikakukkaa. Lounas tehtiin tangioilla ja ruoka maistui kuulemma niin paljon paremmalta itse tehtynä.

Frida: mieleen jäi kanapullien teon aloittaminen (ei onnistunut loppuun asti), oma ”keittiö” aka paikka ulkona missä pidettiin trangiaa ja kokkailtiin.

20190302_115652

20190302_115916

20190302_112113

Taikakukan löytyminen ei jostain syystä herättänyt suurta riemua. Missähän vika?

20190302_121129

Iltapäivällä harjoiteltiin kamiinan sytyttämistä (jota kosteat puut vaikeuttivat huomattavasti) sekä rakennettiin A-pukki ja kisattiin ramboradalla.

Opittiin miten sytytetään kamiina (vaikka se ei onnistunutkaan) sekä se, että kaasu haisee pahalle.

20190302_172140

20190302_172132

Illalla saunottiin, syötiin tortillaa, hengailtiin yhdessä, leikittiin mafioosoa teemaan sopivilla hahmoilla sekä letitettiin hiuksia.

Laura: mieleen jäi se, kun vikana iltana syötiin herkkuja ja pelattiin pelejä, ryhmäläisten väliset keskustelut.

Yksi parhaimmista retkistä ikinä. Pitäisi olla enemmän omia retkiä! Kivaa kun oltiin pienellä porukalla.

20190302_215926

20190302_220259

20190302_220110

Retken arvostelua:

  • Leiripaikka oli kiva.
  • Paras ruoka oli tortillat. Huonointa ruokaa ei ollut.
  • Kivointa oli iso nukkumapaikka.
  • Teema oli kiva.
  • Taikakukka oli tosi hieno.
  • Kaikki oli kivaa, oli ihan paras retki.
  • Tuli oltua muidenkin kanssa keiden kanssa yleensä on kokouksessa.
  • Sää oli hyvä ja samoin vuodenaika.

Jouluseikkailu maailmalla – jouluretken kuvat ja muistot

Hahan perinteinen jouluretki järjestettiin tänä vuonna 14.-16.12. Nuuksiossa. Retkellä oli noin 60 Hahalaista aina ensimmäisen vuoden sudenpennuista sellaisiin hahalaisiin johtajiin, jotka ovat olleet mukana kymmeniä vuosia sitten. Eli ihan mahtava porukka, kiitos teille kaikille!

IMG_6723

IMG_6738

Perjantaina retkelle saapuivat seikkailijat, tarpojat ja suurin osa johtajista. Illalla ohjelmassa oli majoittautumista sekä ikäkausittaista ohjelmaa. Lauantaiaamuna mukaan tulivat myös sudenpennut.

Lauantain ohjelma aloitettiin yhteisellä lipunnostolla, minkä jälkeen jakaannuttiin ryhmiin  rastikiertoa varten. Ensimmäinen rasti oli kaikille yhteinen joulusukan ompelurasti.

IMG_6788

Kun sukat oli saatu valmiiksi, siirryttiin lounaalle, minkä jälkeen jatkettiin rastikiertoa. Rasteilla päästiin Australiaan kuvaamaan kesätunnelmia ja suunnittelemaan näytelmää iltaohjelmaan, kuuntelemaan paimenen tarinaa, koristelemaan jouluhalkoa Ranskaan, tunnistamaan joululaulujen kieliä, morsettamaan Meksiko-rastille sekä kokeilemaan taitoja ramboradalla.

IMG_6839

IMG_6829

IMG_6824

Rastikierto loppui vielä yhteiseen rastiin, jossa italialaisten noitien jalanjäljissä päästiin leikkimään luudanryöstöä.

Rastikierron jälkeen syötiin Jenkkityyliin hampurilaisia. Ruoka oli koko retken ajan herkullista, kiitos siitä keittiötä pyörittäneille johtajille.

IMG_6869

Päivällisen jälkeen olikin jo saunomisen aika. Sitten yhteiselle riisipuurolle ja iltaohjelmaan. Iltaohjelmassa esitettiin Australia-rastin ohjelmanumeroita, laulettiin, leikittiin ja jaettiin kalenterimyynnin palkintoja sekä ansiomerkkejä. Ansiosolki samoajalle myönnettiin meidän ahkerille Masille, Taralle sekä Tytille (joka ei valitettavasti päässyt paikalle). Onnittelut heille!

IMG_6974

IMG_7052

IMG_7083

Aamulla herättiin iloiseen yllätykseen: kolme itämaista tietäjää oli käynyt täyttämässä lahjasukat pienillä lahjoilla. Lahjojen ja aamupalojen jälkeen olikin jo aika siivota ja lähteä kotimatkalle.

IMG_6943

Kiitos kaikille jouluretkelle osallistuneille, ensi vuonna taas uudet kujeet! Erityinen kiitos vielä jouluretken johtajalle Lauhalle, joka johti retken PJ-lopputyönään sekä Erikalle, joka johti retken muonituksen PJ-lopputyönään. Ensi vuonna meillä on taas kaksi uutta pj-valtakirjaa lippukunnassa.

Lisää jouluretken kuvia löydät Hahan Flickr-tililtä. Myös Hahan Instragramin tallennetuista tarinoista löytyy vielä kuvia ja videoita jouluretkeltä.

_ Laura

12.12. Jouluhalko

(JOULU)RETKEN PAKKAUSVINKIT

Hahalaiset lähtevät tulevana viikonloppuna jouluretkelle, joten tässä Halkojan vinkit jouluretkelle pakkaamiseen:

Pakkaa kaikki tavarat niin, että jaksat ITSE kantaa niitä.

Jouluretkellä ei autolla ajeta ihan mökin viereen, vaan kävellään Nuuksiontien varrelta. Vaikka matka ei ole pitkä, on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen jaksaa kantaa itse omat tavaransa. Kokeile jo kotona, että rinkan nostaminen ja kantaminen onnistuu – jos se ei onnistu kotona, se ei varmasti onnistu retkelläkään. Pakkaa kaikki tavarat rinkan sisään, sillä se helpottaa kantamista. Ainoastaan makuualustan, kengät ja mahdollisesti makuupussin voi kiinnittää ulkopuolelle. Tällöinkin kannattaa varmistaa, että kaikki todella pysyvät kiinni rinkassa. Kaikki irtopussukat ja kädessä kannettavat asiat on tuhoon tuomittu, joten laita nekin rinkan sisään.

Jos kaikki tavarat eivät mahdu rinkkaan, tavaraa on liikaa. Jätä siis osa pois.

Pakkaa kaikki tavarat ITSE.

On totta, että vanhemman on usein nopeampi pakata lapsen rinkka. Tämä kostautuu kuitenkin heti, kun rinkasta tarvitsee jotain. Vaikka olisi saanut kuinka hyvät suulliset ohjeet tahansa, retkellä tapahtuu niin paljon asioita, että niitä ei enää muista. Sitten harmittaa, kun puukko tai kuivat sukat eivät löydy mistään (kokemusta on).

Siksi kannattaa aina itse pakata rinkka. Huoltajat voivat olla mukana auttamassa ja neuvomassa, mutta eivät tehdä työtä retkelle lähtijän puolesta.

Puhelimen voi huoletta jättää kotiin.

Meillä johtajilla on kaikkien vanhempien puhelinnumerot, jos jotain tulee. Sudenpennuilla puhelin voi olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi, ja pahimmillaan lisätä koti-ikävää. Usein on helpompi, kun puhelin on kotona, eikä sitä tarvitse miettiä. Jos kotiväki haluaa kuulla retkestä, kannattaa seurata Hahan sosiaalista mediaa (erityisesti Instagramia) tai olla yhteydessä retkellä oleviin johtajiin.

Myös seikkailijat ja tarpojat voivat jättää puhelimen kotiin, sillä retkellä on tarkoitus viettää aikaa yhdessä, mikä onnistuu huomattavasti helpommin silloin, kun jokainen ei selaa omaa puhelinta. Jos puhelimen ottaa mukaan, se on omalla vastuulla, ja se kuuluu pitää poissa muulloin kuin omalla vapaa-ajalla.

Pakkaa vain oleellinen.

Varustelista on pitkä siksi, että mukana täytyy olla tarpeeksi lämmintä sekä ainakin yhdet vaihtovaatteet siltä varalta, että päällä olevat vaikka kastuvat. Kannattaa kuitenkin pakata mukaan mahdollisimman monikäyttöisiä vaatteita, jolloin esimerkiksi yksillä kengillä voi pärjätä. Päälle kannattaa pukea sellaiset vaatteet, että niissä voisi olla melkein koko viikonlopun niin, että vain alusvaatteet ja ehkä paita pitää vaihtaa. Lisäksi kannattaa miettiä, voisivatko esimerkiksi yöhousut toimia vaihtohousuina tai takin sisäfleece toisena lämpimänä vaatteena. Sen sijaan sukkia ja hanskoja kannattaa kyllä olla useampi pari, sillä ne ovat ensimmäisenä kastumassa.

Mutta kuten ensimmäinen vinkki osoittaa: rinkkaan voi pakata vain niin paljon, kuin sinne mahtuu.

+ Muutama lisävinkki:

  • Älä rullaa makuupussia, vaan tunge se pakkauspussiin. Näin makuupussi säilyy parempana.
  • Retkellä tyyny on mukava, mutta sen voi korvata myös esimerkiksi makuupussin pussiin laitettavilla vaatteilla. Näin säästät tilaa.
  • Villa ja tekniset materiaalit toimivat hyvin.
  • Astiapyyhe on siitä kätevä, että lautanen tuntuu heti puhtaammalta, kun se on kuiva.
  • Herkut voi pakata kotona muovirasiaan. Tällöin ei ole pelkoa pussin rikkoutumisesta tai litistymisestä, ja herkkuja on helpompi valikoida tai tarjota kaverille.

IMG_4765

Hyvää joulun (ja retken) odotusta,
toivoo Halkoja

7.12. Jouluhalko

HAHAN JOULURETKEN ILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY TÄNÄÄN!

23711169703_f97a732e4e_o

Oletko jo ilmoittautunut mukaan? Jos et, niin vielä tänään on mahdollista ilmoittautua. Ilmoittautuminen tapahtuu Kuksan kautta.

Tänä vuonna Hahan jouluretkellä lähdetään Jouluseikkailulle maailmalle. Tiedätkö sinä, miten joulua vietetään esimerkiksi Austraaliassa, Amerikassa tai Saksassa? Jouluretkellä sekin selviää. Myös vanhemmat ovat tervetulleita mukaan.

Ensi viikolla on luvassa pakkausvinkkejä jouluretkelle!

Hyvää joulun odotusta,
toivoo Halkoja.

Ajatuksia kipinävuorosta

Muistan ensimmäisen kerran, kun olin kipinävuorossa. Olin silloin vasta aloittanut johtajana, kun Tiia järjesti PJ-lopputyönään talvisen johtajaretken. Nukuimme PJ:ssä Kattilan leirintäalueella, tai no nukuimme ja nukuimme. Pääasiassa taisimme valvoa ja höpötellä.

Tämän kokemuksen jälkeen olen nukkunut kamiinateltassa kymmeniä kertoa. Järjestimme useana vuotena johtajistotelttailun ja sitä kautta opimme kaikki sytyttämään kamiinan ja pitämään tulta yllä. (Nyt tuo perinne on harmillisesti jäänyt tauolle.) Sitten lippukunta alkoi kasvaa, ja kamiinateltta otettiin mukaan usealle jouluretkelle, kun kaikki eivät mahtuneet nukkumaan sisälle. Nykyään sudenpennut, seikkailijat ja tarpojat nukkuvat kaikki aina tasaisin väliajoin teltassa, joka pystytetään välillä keskelle metsää, välillä mökin pihalle.

Aina teltan pystyyn saaminen ei ole ollut helppoa. Yhdellä retkellä me johtajat pystytimme keskellä yötä telttaa, kun pystytys oli jäänyt ”vähän myöhäiseksi”. Oli kylmä ja maa umpijäässä, ja kun teltta lopulta oli pystyssä, kaikki seikkailijat ja tarpojat olivat nukahtaneet mökkiin. Kerran lähdimme suunnitelmien mukaan telttailemaan siitäkin huolimatta, että ulkona oli alle 20°C pakkasta. Viime vuonna kannoimme kahta painavaa PJ-telttaa kamiinoineen keskellä pimeää ja erittäin mutaista metsää.

Vastoinkäymisistä huolimatta itse telttailu on aina ollut yhtä mukavaa. Mikään ei vedä vertoja sille, että saa nukahtaa humisevan kamiinan rauhoittavaan lämpöön pitkän päivän jälkeen. Ja vaikka kipinävuoroon herätessä haluaisi usein vain jatkaa unia, kipinävuoro on itse asiassa aika maaginen hetki. Keskellä yötä valvotut tunnit valuvat ohi yllättävän nopeasti, ja muistan useamman kerran, kun en ole ehtinyt tehdä kaikkea sitä, mitä kipinässä suunnittelin tekeväni – on kyseessä sitten ollut kirjan lukeminen tai käsitöiden tekeminen.

20181104_003831

Kyse ei oikeastaan ole ehtimisestä. Ennemmin kyse on siitä, ettei kipinävuorossa edes tee mieli tehdä muuta, kuin istua myrskylyhdyn valossa ja tuijotella kamiinaa ja kuunnella sen huminaa. Ja jos kipinää valvoo kaverin kanssa, niin aika kuluu mukavasti kipinävihkoon kirjoitellessa ja karkkia syödessä. Kipinävuoro vain yksinkertaisesti on kaiken sen heräämisen ja valvomisen arvoista.

En ole ajatuksieni kanssa yksin. Tämän todistavat erään seikkailijan muistot kipinävuorosta sekä kipinävihosta lainatut ajatukset.

– – –

Superlaama muistelee – Kipinävuoro.

Minä olin ensimmäistä kertaa kipinävuorossa ja se oli tosi kivaa mutta myös rankaa! Meillä oli eka yö puolitoista tuntia ja toka yö kaksi tuntia. Me saatiin motivaatiosuklaata. Mhhh… Ensimmäisenä yönä minä olin yhden kaverin kansssa. Minä olin koko ajan väsynyt ja tokana yönä nukuin koko kipinävuoron, mutta heräsin viimeiselle kipinävuorolle ja olin siinä vuorossa hereillä. Se oli kiva kokemus!

– – –

Tässä vielä otteita seikkailijaretken kipinävihosta.

Oli kivaa olla kipinässä! T. Ronja ja Lumi

Oli kiva kipinävuoro. Tää oli meidän eka kerta kipinässä. T. Veera ja Laura

Meilläkin on kivaa kipinässä. – – Ja tää oli Sinin ja Saaran eka kipinävuoro! T. Sini, Saara, Verna

Oli suerrrr kivaa. Oltais voitu olla pidempäänkin.

– – –

Loppuun vielä perinteinen kipinävihkotehtävä.

Tehtävä: Jatkakaa vuorotellen seuraavaa tarinaa.

Olipa kerran pieni päästäinen, jolla oli iso unelma. Unelma oli oppia soittamaan kitaraa. Soittaminen olisi kuitenkin mahdotonta, koska päästäisellä on vain siivet, eikä kunnollisia käsiä. Lehmä nimeltä Utare osasi kuitenkin soittaa kitaraa ja päästäinen oli kade Utareelle. Päästäinen päätti ostaa Wishiltä kunnon kitaran ja liittyä musiikkikanoihin, koulun soittokerhoon. Soittokerhossa meni hyvin. Lopulta päästäinen pääsi esiintymään koko maailman eteen. Kun hän oli lavalla, hän ei kuitenkaan uskaltanut esiintyä, sillä hän pelkäsi liikaa. Hän lensi pois eikä tullut koskaan enää takaisin.
The End

_ Laura

Seikkailijat kertovat Halloween-retkestä

Tästä halosta löydät seikkailijoiden ajatuksia Hahan ja Kapon yhteisestä Halloween-retkestä. Jutut on kirjoitettu anonyymisti, mutta kirjoituksesta käy aina ilmi, mihin ryhmään kommentin kirjoittajat kuuluvat.

45747143531_4ded0f4bef_o

KISSAJÄTSKIT kertoo (1. mitä opin, 2. mikä oli kivaa ja 3. mitä uutta opin):

1. Opin paistamaan pinaattilettuja trangialla. 2. Vähän liian pitkä rastikierros oli tosi kiva. 3. Kaikki oli paljon isompia.

1. Opin, että siellä oli liian pitkä rastikierros. 2. Bilettäminen ja tortillat. 3. Liian pitkä rastikierros!!! Ja tortillat ja bilettäminen.

1. Opin tekemään telttasolmun. 2. Kivaa oli kaikki (paitsi että eksyin rastijutulla.) 3. Uutta oli kaminavahtina oleminen.

1. Opin telttasolmun. 2. Disko (ja oli kivaa olla makuupussissa yksin). 3. Haamurasti.

45747143191_b0beea3ab6_o

SUPERLAAMAT muistelee:

Retkellä olin kaverien kanssa. Mä olin teltassa. Retkellä oli hyvä sää.

Halloween-retkellä oli kivoja rasteja. Kipinävuorossa oli hyviä kipinävinkkejä.

Minusta parasta oli sikakivat Halloween-bailut tai kipinävuoro – olin kipinässä kolme tuntia. Eksyminen oli tyhmää.

Halloween-retkellä kivaa oli rastikierto ja Halloween-juhlat. Rastikierrolla menimme suon läpi ja jalkani upposi suohon. Rastikierrolla ei niin hauskaa oli se, kun me eksyttiin pimeässä. Kivaa oli kipinävuorolla suklaan syöminen ja valvominen.

Halloween-retki
Retki alkoi siitä kun veimme tavaroita ja hakkasimme puita ja pystytimme telttaa. Meidän ryhmämme nukkui ekan yön sisällä. Seuraavana päivänä tehtiin pinaattilettuja. Ja illalla oli tortilloja! Ja saatiin karkkia ja Lauralla oli kolme tuntia kipinää ja se oli kivaa. Mut oli kuuma. Sit mä ja Laura tehtiin makuupusseista muuri kun ajateltiin, että se imee lämpöä ja niin se tekikin.

Retkellä oli kivaa:
– ei saunoa 😦
– rastikierto!!
– kipinävuoro
– Halloween-disko
Kipinävuoro oli rankka ja olin väsynyt sen jälkeen. Se kesti puolitoista tuntia. Olin vuorossa Taikan kanssa. Halloween-diskossa oli hyvää ruokaa ja kivoja asuja.

Eksyttiin.
Me oltiin rasti retkellä ja siinä oli 6 rastia, mutta me mentiin vain kolme, sillä tuli liian myöhä. Minä ja neljä muuta lasta oltiin tokavikoja ja käveltiin rantaa pitkin. Me kuultiin takaa ääniä ja vikatkin tuli johtajat mukanaan. Me käveltiin ekalle rastille saakka ja sieltä me käveltiin ihan johonkin. Me ei enää löydetty takaisin, vaikka meillä oli kaksi johtajaa mukana! Me käveltiin suunnilleen 45 minuuttia metsässä kunnes me löydettiin takaisin. Se oli jännittävää!

IMG_6502

KULTAMANSIKAT jakaa ajatuksia seikkailijaretkestä:

Mikä oli kivaa?
– Suunnistaminen
– Halloween-bileet
– Kaminavuorot
– Ruuan tekeminen trangialla.
– Toinen yö mökissä.
– Tutustui uusiin ihmisiin.

Mitä opitte?
– Tekemään viuhkanuotion.
– Opin tekemään perunamuusia ja puolukkasurvosta.
– Osa oli ekaa kertaa joten PJ:n kasaus.

Mikä ei ollut niin kivaa?
– Liikaa ohjelmaa.

KAIKKI PITIVÄT RETKESTÄ.

 

Käy vielä katsomassa kaikki Halloween-retken kuvat Hahan Flickr-tililtä.

Lue myös:

Seikkailijoiden Halloween-retki

Seikkailijoiden Halloween-retki

Viime viikonloppuna järjestettiin seikkailijoiden Halloween-retki. Tässä ensimmäinen vilkaisu viikonlopun retkeen.

20181104_074915

Retki pidettiin yhdessä Kaskenpolttajien seikkailijoiden kanssa, ja hauskaa oli. Tehdään yhteistyötä toistekin!

Perjantaina ohjelmassa oli telttojen pystytys. Vaikka yhden teltan keskisalko osoittautuikin liian lyhyeksi, pääsivät kaikki lopulta nukkumaan ainakin toisen yön  kamiinateltassa ja harjoittelemaan kipinän pitämistä.

Lauantaiaamu aloitettiin lipunnostolla sekä lipunryöstöllä – tapahtumilla ei tosin ollut mitään yhteyttä toisiinsa. Lounas valmistettiin itse trangioilla, ja pinaattiletut ja perunamuussi maistuivat kaikille.

Lounaan jälkeen lähdettiin suunnistamaan. Rasteilla päästiin sytyttämään nuotio, harjoittelemaan ensiaputaitoja, kisaamaan ramboadalla, kaivertamaan kurpitsoita sekä valmistelemaan näytelmiä iltaohjelmaa varten. Vaikka suunnistuksen aikana tulikin pimeää, kaikki löysivät takaisin mökille monta uutta kokemusta rikkaampana.

IMG_6490

IMG_6495

IMG_6500

IMG_6503

Ilta huipentui päivälliseen ja halloween-diskoon. Pitkän päivän jälkeen oli ihana päästä makuupussiin, ja uni maittoi kaikille.

 

Luvassa vielä seikkailijoiden omia ajatuksia retkestä, joten pysykäähän kuulolla!

_ Laura